Rehvakkaasti jälleen päätin ihan rauhassa lomailla loppiaiseen asti. Sillai hyvillä fiiliksillä ja sitten pikkuhiljaa aloitella hiukan töitä.
Loppiaisen jälkeen, arjen koittaessa, avasin hymyillen läppärin, kalenterin, joulunalusajan kiireisiin hukkuneet to do-listat ja erilaiset ideoita pursuavat muistiinpanoni.
Oli vuoden viikoista numero kaksi ja kalenteri näytti siltä, että tammikuu alkaa olemaan taputeltu. Sitten ajatukseni kulki näin: tammikuu vilahtaa jo läpi sormieni ja se on 1/12 vuodesta... ihan valtavan iso osa! Miten tässä mitään ehtii? Tällainen paniikki siis vuoden seitsemäntenä päivänä 😅
Siinä sitten puhaltelin pussiin, kokeilin ottaa järkeä käteen ja tein laskelman: aikaa on hankittava lisää. Tiesin onneksi heti, mistä sitä hankin!
Vaikka en edes itselleni tahtoisi myöntää, tiedän sormieni ja silmieni kulkevan puhelimen näytölle myös hetkinä, jolloin ei olisi lainkaan pakko tai hyödyllistä. Päätin aloittaa seuraamaan ruutuaikaani ja tavoittelemaan sen vähentämistä. Ja työkalupakissa voisi olla myös joidenkin sovellusten poistaminen, jos ei muuten mene setti perille... siitähän sitä aikaa alkaa syntymään lisää. Nyt tuosta epätoivoisesta vuoden ensimmäisestä työpäivästä on kulunut parisen viikkoa. Onneksi mahdollisuus onnistua tänä vuonna näyttää jo paljon paremmalta. Konkreettinen tekeminen, ja varsinkin käsien kuraan upottaminen, on kyllä loistava terapiakeino. Kun näkee kättensä työt, tietää todella saavansa jotain aikaan.
Heti ensimmäisen viikon aikana myös "ajan hankinta" onnistui niin, että yllätin itsenikin. Ihan vain keskittymällä tavoitteeseen vähentää ruutuaikaa, sain nipistettyä siitä 10 tuntia. Mielestäni se oli jo varsin hyvä suoritus, mutta varaa on vielä! Tämä ja monta muuta onnistumista on nyt kirjattuna myös ylös. Käytän aikatauluni suunnitteluun sähköistä kalenteria ja tarkempiin viikkosuunnitelmiin exceliä, mutta korkkasin paperikalenterin toisenlaiseen käyttöön. Siitä tuli aikaansaamis- ja onnistumispäiväkirja. Sinne nyt raapustan päivien päätteeksi jotain, koska aivan varmasti edes hiukan saan joka päivä aikaan ja onnistun 😊 Olen joskus aiemminkin tehnyt vastaavaa ja se kyllä tsemppaa ainakin minua. Se, miksi en ole tehnyt niin aina, onkin vaikeampi kysymys ja hämmentävää... Taitaa liittyä juurikin tuohon aikaansaamiseen 😅
Aikaansaannoksiin parille viime viikolle kuuluu mm. Sallan Pajan kotisivuremontin aloittaminen, helmikuun työkalenterin täyttäminen varsin mukavasti ja myös suunnitelma somesta, uutiskirjeistä ja blogiteksteistä on valmis huhtikuun lopulle asti. Nyt kotisivuilla on jo muutamilla tuotteilla (lisää tulossa) ihan omat sivunsa tarinoineen ja tietoineen. Tervetuloa kurkkimaan!
Teinpä samaisen kahden viikon aikana myös ison päätöksen, jota olen vuosia hautonut ja, joka tulee värittämään elämääni ainakin seuraavat viikot. Allekirjoitin ehdokkaaksi asettumispaperin kuntavaaleihin. Jotain ihan uutta ja jännää tämän muijan elämässä!
Hyvä vuosihan tästä onkin tulossa! Onneksi epätoivoisen oloinen ensimmäinen työviikko on takana ja nyt vain tukka putkella eteenpäin 😁
Oikein aikaansaavaan ja onnistumisten täyteistä alkanutta vuotta myös sinulle toivotellen
Salla
P.S. Jos sinunkin tekee mieli saada käsillä jotain konkreettista aikaan, niin muistathan Sallan Pajan kädentaitopajat betonin ja rautalangan parissa. Pajoista lisää esittelyä täällä.
Comments